Ohjelmistotuotannon massaräätälöinnistä tietojärjestelmätuotannossa

Massaräätälöinti yhdistää massatuotannon kustannustehokkuuden ja nopeat valmistusajat räätälöityjen tuotteiden yksilöllisyyteen. Tietojärjestelmien massaräätälöinti voi auttaa saavuttamaan paremman laadun, nopeamman projektin läpivientiajan, sekä kustannussäästöjä. Monet tietojärjestelmien massaräätälöinnin piirteet myös auttavat tuottavaa yritystä reagoimaan nopeammin toimintaympäristön muutoksiin. Tietojärjestelmien kysynnän jatkuva kasvu, kilpailun koventuminen ja ohjelmistoprojektien korkea epäonnistumisprosentti lisäävät paineita kehittää uusia tuotantotapoja alati muuttuvaan toimintaympäristöön. Tarkastelen tässä Pro Gradu –työssä tietojärjestelmien massaräätälöintiä käsitteellisellä analyysillä

Ohjelmistotuotannon massaräätälöinnistä tietojärjestelmätuotannossa

Massaräätälöinti yhdistää massatuotannon kustannustehokkuuden ja nopeat valmistusajat räätälöityjen tuotteiden yksilöllisyyteen. Tietojärjestelmien massaräätälöinti voi auttaa saavuttamaan paremman laadun, nopeamman projektin läpivientiajan, sekä kustannussäästöjä. Monet tietojärjestelmien massaräätälöinnin piirteet myös auttavat tuottavaa yritystä reagoimaan nopeammin toimintaympäristön muutoksiin. Tietojärjestelmien kysynnän jatkuva kasvu, kilpailun koventuminen ja ohjelmistoprojektien korkea epäonnistumisprosentti lisäävät paineita kehittää uusia tuotantotapoja alati muuttuvaan toimintaympäristöön. Tarkastelen tässä Pro Gradu –työssä tietojärjestelmien massaräätälöintiä käsitteellisellä analyysillä

Ohjelmistotuotannon massaräätälöinnistä tietojärjestelmätuotannossa

Massaräätälöinti yhdistää massatuotannon kustannustehokkuuden ja nopeat valmistusajat räätälöityjen tuotteiden yksilöllisyyteen. Tietojärjestelmien massaräätälöinti voi auttaa saavuttamaan paremman laadun, nopeamman projektin läpivientiajan, sekä kustannussäästöjä. Monet tietojärjestelmien massaräätälöinnin piirteet myös auttavat tuottavaa yritystä reagoimaan nopeammin toimintaympäristön muutoksiin. Tietojärjestelmien kysynnän jatkuva kasvu, kilpailun koventuminen ja ohjelmistoprojektien korkea epäonnistumisprosentti lisäävät paineita kehittää uusia tuotantotapoja alati muuttuvaan toimintaympäristöön. Tarkastelen tässä Pro Gradu –työssä tietojärjestelmien massaräätälöintiä käsitteellisellä analyysillä

Ohjelmistotuotannon massaräätälöinnistä tietojärjestelmätuotannossa

Massaräätälöinti yhdistää massatuotannon kustannustehokkuuden ja nopeat valmistusajat räätälöityjen tuotteiden yksilöllisyyteen. Tietojärjestelmien massaräätälöinti voi auttaa saavuttamaan paremman laadun, nopeamman projektin läpivientiajan, sekä kustannussäästöjä. Monet tietojärjestelmien massaräätälöinnin piirteet myös auttavat tuottavaa yritystä reagoimaan nopeammin toimintaympäristön muutoksiin. Tietojärjestelmien kysynnän jatkuva kasvu, kilpailun koventuminen ja ohjelmistoprojektien korkea epäonnistumisprosentti lisäävät paineita kehittää uusia tuotantotapoja alati muuttuvaan toimintaympäristöön. Tarkastelen tässä Pro Gradu –työssä tietojärjestelmien massaräätälöintiä käsitteellisellä analyysillä

A pilot study of endoscopically inserted biodegradable biliary stents in the treatment of benign biliary strictures and cystic duct leaks

Background and Aims: Self-expanding biodegradable biliary stents (BDBSs) have recently become available for use in endoscopic retrograde cholangiography (ERC). The aim was to evaluate the effectiveness and safety of novel BDBSs in iatrogenic cystic duct leaks and benign biliary strictures (BBSs). Methods: Patients providing informed consent were recruited for the prospective study. Braided self-expanding poly-dioxanone BDBSs were inserted using ERC during from 2014 to 2016. Repeated liver function tests and magnetic resonance imaging were performed during follow-up. The main outcomes were treatment success and adverse events. Results: Thirteen patients, 5 women, median age 67 years (range, 43-79) underwent BDBS insertion for iatrogenic cystic duct leak (n = 7) or BBS (n = 6). Stent insertion using ERC was successful in all cases. All bile leaks were treated uneventfully with BDBSs. In BBSs, the clinical success rate of BDBS therapy was 83% in a median of 21 months of follow-up (range, 14-25). Early ERC-related adverse events included 1 cholangitis (8%) and 1 pancreatitis (8%), both in the stricture group. During the first 90 days, 23% of patients were readmitted for mild cholangitis. Conclusions: The short-and long-term safety of endoscopically inserted poly-dioxanone BDBSs was satisfactory. The management of cystic duct leaks and benign distal common bile duct strictures was highly successful. Episodes of mild cholangitis during stent indwelling seemed to be typical of BDBSs. The advantage of BDBSs is the avoidance of repeated endoscopy for stent removal. (Clinical trial registration number: NCT02353286.)Peer reviewe

Smoking cessation intervention prior to orthopedic surgery : A study protocol to determine patient outcomes and feasibility

The aim of the study is to analyze the effect of smoking and smoking cessation on the incidence of complications among orthopedic and hand surgery patients, and to determine the feasibility of smoking cessation intervention, as well as factors predicting success in smoking cessation. Orthopedic and hand surgery patients will be invited to participate in the study, which will recruit 550 participants (at least 20% daily smokers). A participant will be defined as a daily smoker if he/she reports daily smoking and/or laboratory tests show active smoking. Data will be collected using a self-reported questionnaire and from medical records. Smokers will receive information about the benefits of smoking cessation and will be encouraged to quit. Medication or nicotine replacement therapy will be prescribed. Laboratory tests will be taken two weeks before and two weeks after surgery. Follow-up phone calls will be made at 3, 6, and 12 months after surgery. The primary outcome is any complication, defined as a prolonged stay in hospital or any additional visit to or measure taken by a health service during the 12 months after surgery. Data on complications are mainly obtained from personal health records and from the information received at the follow-up; the rest of the data will be collected from the register of healthcare-associated infections. Secondary outcomes are the number and types of complications. The sample (n=550) was calculated to observe a 10% difference in complications between smokers and non-smokers (5% alpha level and 80% power), considering a 10% drop-out rate. Logistic regression and log-linear models will be used for data analyses.Peer reviewe

Mapping the dependence of black carbon radiative forcing on emission region and season

Peer reviewe